
Vesi oli sopivalla korkeudella kalastukseen.
Vettä Vekaruksella riitti ja kalaakin koskessa oli. Tämän kesän ottivaappu, paremmin "Isäntämiehen kalsareina" tunnettu, ei pettänyt taaskaan, vaan 10 minuutin heittelyn jälkeen taimen nappasi siihen kiinni. Kala oli ehkä juuri mitassa, mutta niin siististi yhdestä koukusta kiinni, että laskin sen takaisin uimaan Vekaruksen kuohuihin. Erikoista tärpissä oli se, että taimen nappasi melko kovasta virrasta vielä tähän aikaan syksystä.

Myllykosken maisemissa mieli lepää.
Muita kalatapahtumia ei reisulla kuulunut. Sen sijaan ulkoilu pirteässä syksyisessä säässä Vekaruksella piristää aina mieltä.
Illalla avasin sitten vielä pilikkikauden, tosin virtuaalisesti tällä kertaa. Propilkki on taas hieman uudistunut ja sitä tulee pelailtua varmasti melko paljon verkkopelinä ennen Kepsupilikki Cupin joulukuun alun avausta. Propilkin Kalassa.netin mestaruuskilpailut järjestetään marraskuussa, ja siihen mittelöön pitää yrittää päästä mukaan.

Vuolasnivalta löytyi hyvä rautupaikka:-)
Kalastus on siitä hieno harrastus, että aina löytyy sopiva tapa kalastaa...
Myrskyisää sunnuntaita, muistakaahan äänestää!
-Tommi

Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.